KIPINÄ

Eklektinen pakana joka nojaa vahvasti Wiccaan. Noituus kihertelee suonissani, mutta koska en varsinaisesti tee loitsuja, en voi vielä kutsua itseäni noidaksi. En halua sanoa kuuluvani mihinkään tarkasti määriteltyyn ryhmään tai tiettyyn lokeroon. Minulle riittää että tiedän itse mihin uskon ja mitä palvon. En ole kasvissyöjä enkä viherhippi vaikka uskonkin että kaikki ympärilläni on pyhää ja yhteydessä/osa jumalatarta/jumalaa. Uskon magiaan mutta minulle ei ole olemassa ns. valkoista magiaa ja mustaa magiaa.  Kaikki magia on neutraalia ja se, käytetäänkö sitä hyvään vai pahaan riippuu ihmisestä ja käyttäjästä.

Olen teini-iästä asti etsinyt ympärilleni saman henkisiä ihmisiä. Ystäväpiiriin kuuluu niin satanisteja kuin kristittyjäkin, ateisteja, agnostikkoja sekä muita luontouskovaisia. Tulemme kaikki toimeen uskonnollisista eroistamme huolimatta mikä on minulle erittäin tärkeää. Vaikka puhummekin uskonnollisista asioista joskus kiivaastikin, kunnioitamme silti toisiamme.

Tulevaisuudessa tahtoisin muodostaa oman covenin, eli ryhmän jossa on ihmisiä jotka uskovat samoihin asioihin kuin itsekin. Ryhmä ihmisiä joiden kanssa voisi kokoontua sapatteina ja esbateina, juhlistamaan elämän ihmeitä ja jumaluutta ympärillämme. Elektisenä pakanan/Wiccana ongelmana onkin, että yleensä toimimme yksin koska ei ole tarkkaa ja tiettyä suuntaa mihin nojata, vaan valitsemme itse erinäisistä pakanauskonnoista tai Wiccasuuntauksista ne asiat jotka tuntuvat hyvältä meille. Mutta uskon että covenin voisi muodostaa ihmisitä joilla on suurinpiirtein samoja ajatuksia ja ideoita. Kunhan ryhmässä vallitsisi suvaitsevaisuus ja rakkaus toisia kohtaan. Yhteen kokoontuminen ja rituaalien tekeminen sekä elämän juhlistaminen hieman isommalla pakana porukalla toisi itselleni henkistä energiaa ihan eri tavalla.

PIHLA

Olen koko elämäni ajan jo nuoresta tytöstä asti ollut erittäin henkinen. Olen tutkinut paljon uskontoja ja yrittänyt löytää oman juttuni. En ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut sellaisista uskonnoista joissa ihminen pakotetaan johonkin tietynlaiseen ollakseen tarpeeksi hyvä uskonnolleen. Siksi koen, että luonnonuskonnot, luonnosta tuleva energia ovat kaikkein lähimpänä, koska kyse ei ole pakosta mihinkään. Luonto rakastaa ihmistä kuin ihminen luontoa ja kunnioitus on molemminpuolista, me saamme luonnosta ja annamme luonnolle. Suomalaisena koen erityistä yhteyttä luontoon, metsiin ja järven rantoihin. Saan kokea olevani lähempänä tätä kaikkea

 Kuva by: Kipinä